Ajankohtaista

Joensuun Taiteilijaseura ry:n Sokoksen Ikkunagalleria syyskuu: Reetta Gröhn-Soininen

MOURNING CLOAK, SURUVAIPPA
koivu, lateksi- ja öljymaali, 2020


Äiti kuoli. Suru laskeutui päälleni paksuna, hitaana. Oli vaikea hengittää hetkessä. Ja samalla se on kuin lämmin vaippa, johon kietoutua, jäädä paikoilleen. Hengitellä varovasti, ettei hetki katoaisi mihinkään.


Mother died. Sorrow came down on me in a thick, slow way. It was difficult to breathe in a moment. At a same time it was like a cape, which you could wrap around you and stay inside it. Breathing slowly, so that you would not to loose the moment.


Mamma dog. Sorgen lade sig över mig, tjock och trög. Det var svårt att andas i nuet. Men sorgen var också ett mantel att svepa sig i, att vila under. Andades varmsamt, buren av stunden, som snart skulle vara över.